#116 Maistuisiko löysempi arki? Kääntäjä Janina Saari on omaehtoinen yhteiskunnasta vetäytyjä

Janina Saari

Tässä jaksossa keskustelen kääntäjä-kirjoittaja Janina Saaren kanssa siitä, kun arjen luksus on vahvempi motivaattori kuin raha. Kun metsässä käveleminen, lapsen kanssa oleminen, neulonta ja lukeminen antavat enemmän kuin pitkät työpäivät ja täyteen buukatut illat. Ja ei, Janina ei suinkaan karsasta työntekoa, vaan hän on löytänyt arjen tasapainon, joka palvelee häntä parhaiten. Olen sanonut monessa jaksossa, etten itsekään motivoidu rahasta. Jaksossa 116 pureskellaan aihetta ja mietitään esimerkiksi sitä, miksi sohvalla köllöttelystä keskellä päivää tulee huono omatunto. Tämä jakso on omistettu sinulle, joka toisinaan mietit, riittäisikö vähempikin, ja sinulle, jonka intohimo yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut kiivaaksi oravanpyörässä ravaamiseksi.

Omaehtoinen yhteiskunnasta vetäytyjä

Janina Saari kuvailee itseään omaehtoiseksi yhteiskunnasta vetäytyjäksi. Tämä kuvaa hyvin myös hänen elämänasennettaan: vähemmän on enemmän ja omaa seuraa voittanutta ei ole. Vaikka Janina elää nykyään verkkaista elämää lapsensa ja koiransa kanssa, aina ei ole ollut näin. Esimerkiksi koiraharrastus ja sen innoittamana syntynyt käsityöyritys Vau Mumu muuttuivat harrastuksesta vakavaksi työksi. “Sitä on niin täysillä mukana, että lopulta ajattelee, että kaikesta voisi tehdä jonkun tuotteen”, Janina sanoo. Kääntäjä-yrittäjänä jo yli 10 vuotta toiminut nainen huomasi kalenterinsa täyttyneen ääriään myöten. Nykyään tulot koostuvat täysin käännöstöistä. “Olen alusta asti tehnyt töitä 10-15 tuntia viikossa. Kuluvan syksyn aikana olen tehnyt 20 tuntia viikossa, koska olen asettanut itselleni säästötavoitteen”, hän kertoo.

“Tajusin hyvin pian, että tulen toimeen vähemmälläkin. Miksi haluaisin ottaa enemmän töitä?” Janina miettii. Edes lapsi ei ole saanut Janinaa toisiin aatoksiin. Hän kuitenkin tunnustaa, että uran alussa tuli valvottua öitä miettien asiakaskatoa. Aiemmin myös kotitalovanhuksen remontti- ja ylläpitokustannukset ovat mietityttäneet Janinaa. Jaksossa puhutaankin siitä, että työvuodet tuovat myös luottamusta yrityksen talouteen. Nani kertoo muistavansa, kuinka ahdistavaa oli, kun ei tiennyt tulevista töistä. Nykyään molemmat kertovat luottavansa tulevaisuuteen. “Aina riittää tekstejä käännettäväksi!” Janina toteaa.

Huono omatunto seuraa kintereillä

Luterilaisen elämäntyylin kyllästämässä yhteiskunnassa huono omatunto ja häpeä voivat seurata keskellä päivää vietettyjä köllöttelyhetkiä sohvalla. “Ei minulle ole kukaan koskaan sanonut, että pitäisi tehdä enemmän töitä. Minusta itsestänihän se lähtee”, Janina miettii. “Niin sitä vain on kasvanut suorituskeskeisyyteen.” Nani komppaa ja kertoo, kuinka häntä hävettää lukea kirjaa keskellä päivää: “Kun puoliso tulee kotiin, hävettää olla sohvalla ja näyttää siltä, että tässä minä nyt vain laiskottelen.” Häpeä ja huono omatunto voivatkin tulla esiin milloin vain.

“Minua kiristää se, että meidät on sidottu niin tiukasti aikaan. Onhan todella monta alaa, joissa työtehtävän suorittaminen hyvin ei vaadi tiettyä aikaa”, Janina sanoo. Nani kertoo esimerkin aivokirurgista, jota ei taatusti velvoiteta leikkaamaan potilasta yhtään sen pidempään kuin on tarve. “Tämä oli loistava esimerkki, otan tämän käyttöön”, Janina innostuu.

Ensimmäiset askeleet yhteiskunnasta vetäytymisen tiellä

“Täytyy sanoa, että olen ollut tällainen aina. Ajattelin jo nuorena, että minähän en mihinkään kovapalkkaiseen työhön mene papereita pyörittämään. Halusin jo silloin työn, jota tykkään tehdä”, Janina aloittaa. Hän kertoo, ettei onnistu laittamaan hintalappua arjen luksukselle, kuten mahdollisuudelle liikkua tai hoitaa asioita keskellä päivää. Entisenä aktiivisena koiraharrastajana Janina muistelee myös treenihetkiä hallilla: “Keittelin termariin kahvit ja lähdin hallille. Olin siellä tuntikausia, join kahvia ja tein aina välillä jotain koiran kanssa. Tällaiset asiat ovat minulle arjen luksusta.”

Voisi kuvitella, että Janina ei nauttisi työstään, mutta tilanne on päinvastainen. Hän on löytänyt tasapainon, jossa töitä on oikea määrä. Jaksossa Janina ja Nani vaihtavat ajatuksia siitä, että oikeanlainen hinnoittelu mahdollistaa sen elämän, jota haluaa elää joka päivä. “En koskaan kyllästy arkeeni”, Nani sanoo. Työlle on siis asetettava sellainen hinta, joka korvaa menetetyn vapaa-ajan. Kumpikaan ei myöskään innostu ajatuksesta, jossa työtä tehdään tulevaisuutta varten, koska huomisesta ei ole mitään takeita. “En ehdota hullua hedonismia tähän hetkeen vaan sitä, että valitsisi niitä asioita, jotka tekevät tässä hetkessä tyytyväiseksi”, Janina miettii. Nani miettii tulevaisuutta kasvatuksen vinkkelistä: “Onhan sekin tulevaisuusajattelua, että pyrkii näyttämään lapselleen, että arki on tärkeää.”

Mitä on halun takana?

“Heräsin tarkastelemaan, mitä on halujeni takana. Miksi haluan lisää rahaa? Mikä inhimillinen tarve on esimerkiksi jonkun ostoksen tarve?” Janina pohtii. Hän ei usko tarvitsevansa esimerkiksi uutta hametta, vaan halun takana on vaikkapa hyväksytyksi tulemisen tarve. Mutta miten omia tarpeitaan voi oppia tunnistamaan?

”Minulta se on vaatinut tekemättömyyden sietämistä. Edelleenkin tämä on itselleni vaikeaa. Mutta muistammeko edes, milloin olemme viimeksi olleet tekemättä mitään?” Janina sanoo. Hän kertoo tunnistaneensa itsessään ympäristön luomia arvoja kuten suorituskeskeisyyden. “Olen ollut aina kilpailunhaluinen. Ennen kaikkia harrastuksiani leimasi kilpailu ja tavoittelu, myös kilpailu itseäni vastaan.” Jatkuva itsensä ruoskiminen on Janinan mielestä sekä ihmisestä itsestään lähtöisin että myös ympäristön sanelemaa.

Älä ole parempi versio itsestäsi

”Tiedätkö sen sanonnan ‘Ole paras mahdollinen versio itsestäsi’? Se on aivan kauhea!” Nani aloittaa. “Eihän mikään korosta niin paljon sitä, että aina täytyy olla jotain muuta kuin on”, Janina komppaa ja jatkaa: “Nykyään korostetaan valtavasti yksilöä. Miten pitkälle yksilön etu ja yksilöllisen kokemuksen korostaminen voivat mennä?” Molemmat naiset ymmärtävät sanonnan lähtökohdan, yksilön kehityksen ja kasvun, mutta vieroksuvat ajatusta jatkuvasta itsensä kehittämisestä. “Ei meitä voi muokata paperiveitsellä täydelliseksi. Jokaisella meistä on tunteita, jotka leimataan helposti kielteisiksi. Tämä on epäinhimillinen näkökulma, jossa leimataan ihmiset koneiksi”, Janina sanoo. Nani miettiikin, onko itsensä kehittämisen näkökulma nykyajan tuotosta. “Ei varmasti sota-aikana kukaan miettinyt tällaisia”, hän toteaa.

Arjen suurin motivaattori

“Tuleekohan tästä sarkasmi esiin, mutta suurin motivaattorini on se, että voisin olla paras äiti lapselleni”, Janina naurahtaa. “Olen ymmärtänyt sen, että tarvitsen vain todella paljon sellaista aikaa, että voin vain maata sohvalla, käydä metsässä tai leipoa. Siis sen lisäksi, että on lapsi.” Janina kertoo hermostuvansa helposti, ja sen saa usein aikaan kiireen tunne. Kiire syntyy ihmisestä itsestään, mutta siitä seuraava ärsytys siirtyy myös lapseen. ”Eli haluat olla paras äitiversio itsestäsi?” Nani kysyy.

Nani kertoo omasta kokemuksestaan, kun sosiaaliset tilanteet ovat liikaa: “Joskus ystävän kanssa kahvilla voi tulla ajatus, että haluaisin olla mieluummin kotona. Eikä se ole mitään henkilökohtaista ystävää kohtaan, vaan tilanne on vain liikaa.”

Kenelle hidastaminen sopii?

Janina on sitä mieltä, että hidastamisen tarve on persoonakysymys. “Kaikkien ei tarvitse tyhjentää kalenteriaan”, hän sanoo. Nani rohkaisee miettimään hidastamista ja karsimista, jos kokee, ettei omaan arkeen voi olla tyytyväinen tai jos kalenterissa on jatkuvasti liikaa täytettä.

Tutustu Janinaan

Janina Saari Instagramissa

Jakson runko

00:31 Johdanto jaksoon
01:28 Kuka on Janina Saari ja mitä hän tekee?
04:50 Harrastuksesta työksi
10:33 Mikä määrä työntekoa on tarpeeksi?
17:03 Välillä on hyvä pysähtyä - huonosta omastatunnosta huolimatta
21:56 Mikä on tarpeeksi? Tehdyt työtehtävät vs. käytetty työaika
26:30 Millainen työnteko mahdollistaa itselle parhaiten sopivan arjen?
35:10 Mitä on halun takana?
40:14 Älä ole parempi versio itsestäsi
49:14 Voiko olla tyytyväinen itseensä ja arkeensa?
56:08 Arjen suurin motivaattori
59:58 Kenelle hidastaminen sopii?
1:03:54 Mitä kirjaa Janina lukee parhaillaan?
1:06:24 Mistä Janinan löytää netistä?

Jaksossa mainittiin

Luovia-verkkokauppa
Vau Mumu
Elizabeth Gilbert
Sören Kierkegaard: Toisto (Helsingin Sanomien artikkeli)
Laura Laakso: Mrs. Milkyway (kirja)
David Wallace-Wells: Asumiskelvoton maapallo (kirja)
Elisa Aaltola, Sami Keto: Empatia (kirja)
Gösta Knutsson: Pekka Töpöhäntä (kirja)
Leo Tolstoi: Luonnosta ja elämästä (kirja)