#117 Olisiko aika tarkistaa hinnat? (Vastaus on kyllä)

Joskus hinnat pitää tarkistaa viivoittimen kanssa!

Tässä jaksossa puhumme jälleen hinnoittelusta, onhan se yksi lempiaiheistani. Tiedän, kuinka kannattava hinnoittelu voi lisätä hyvinvointia ja tarjota mielenrauhaa. Se on myös ensiarvoisen tärkeää jaksamisen ja työtyytyväisyyden vinkkelistä. Hinnoittelusta olemme puhuneet useaan otteeseen. Suosittelen kuuntelemaan ainakin jaksot 33, 52, 59 ja 105 sekä kolmannen minijakson. Kaikissa näissä jaksoissa pyöritellään samaa ajatusta: Hinnoittelu ei ole arvailua, ja sinä ansaitset työstäsi kunnon korvauksen. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että unohdamme tarkistaa hintamme. Joskus taas meitä huolettaa se, ovatko hintamme yhtään sinne päin. Tämän jakson vinkeillä voit tarkistaa hintasi ja keskittyä sen jälkeen olennaiseen, taiteesi tekemiseen.

Omalla kohdallani voi helposti vierähtää kokonainen vuosi ilman, että edes mietin hintojani. Onpa tainnut joskus hintatsekkauksien välillä olla pidempikin aika. Yleensä pyrin kuitenkin siihen, että käyn kaikki hinnat läpi noin puolen vuoden välein, vaikken muutoksia tekisikään. Aloitetaan siis yksinkertaisimmasta vinkistä, ja sehän on aika.

Milloin päivitit hintasi? Milloin tarkistit, että ne pitävät edelleen kutinsa? Muistitko sitä edes silloin, kun Posti nosti kuljetushintojaan tai silloin, kun tavarantoimittajasi lähetti uudet hinnastot? Vai ajattelitko kenties, että kyllä sen ehtii? Huomenna.

Ei ole olemassa mitään yksiselitteistä aikaa, jonka välein hinnat tulisi tarkistaa, mutta edellä mainituista kysymyksistä voit päätellä jotain. Ehkä voisi kuitenkin ajatella niin, että vuosi on pitkä aika olla tarkistamatta hintojaan, sillä vuodessa tapahtuu kaikenlaista ja paljon.

Jos olet kuten minä eli tuppaat unohtamaan hintojen varmistuksen ja mahdollisen päivittämisen, laita heti jakson kuunneltuasi kalenteriin muistutukset joka kvartaalin ensimmäiselle päivälle. Merkitse siis muistutus tammikuulle, huhtikuulle, heinäkuulle ja lokakuulle. Hintojen ei pitäisi koskaan olla niin tiukat, että joudut paniikissa tekemään muutoksia, jos postimaksut nousevat. Mutta mikäli et tee muutoksia säännöllisesti, näistä pienistä hinnankorotuksista aiheutuu pian iso kuluerä sinulle.

Ehkä voisikin sanoa, että tästä kannattaa tehdä rutiini. Ja jos sinä lupaat tehdä siitä sellaisen, kyllä minäkin voin siihen taipua.

Mutta mitä muuta vuodessa ehtii tapahtua kuin kulujen kasvua? No tietenkin ystäväni, korona. Nyt toisen aallon jyllätessä olemme jo ehtineet tehdä jonkinlaista analyysia keväästä. Mitä opimme ja mitä voisimme huomioida loppuvuonna? Yksi vinkkini onkin se, että kannattaa tehdä laskutuksesta etupainotteista. Jos olet laskuttanut varaus- tai etumaksua ennen koronaa vaikkapa 20 % hinnasta, voit hyvin nostaa osuutta vaikkapa 25 %:iin. Jos tilaustyöt tai keikat venyvät asiakkaan tai sinun sairastumisesi vuoksi, voit olla hieman turvallisemmin liikkeellä. Tilanteen rauhoittuessa sitten joskus voit hyvin miettiä, haluatko palata entiseen vai onko etupainotteisuudesta ollut muutakin iloa kuin mielenrauha.

Mutta tapahtuuhan sitä vuoden aikana koronan kanssa ja ilman myös ihmisen kasvua ja yrittäjän kasvua. Olen taipuvainen ajattelemaan, että epävarmuus on yksi yrittäjän perustunteista. Monesti tuntuu jopa siltä, että erityisesti taidealalla tuo tunne on erityisen pinnassa, sillä työmme on niin kiinteästi osa meitä. Ja kun puhutaan hinnoittelusta, kääk, miten paljon epävarmuuksia siihen liittyykään. Kun hinnoittelemme taidettamme, on kuin iskisimme hinnan sielullemme, sydänverellemme ja selkärangallemme. Ei kai niille voi hintalappua laittaa? Ei voi, mutta kahvimaidolle, pastapussille, kesälomalle ja eläkkeelle voi.

Puhun usein siitä, että olisi hyvä onnistua näkemään oma taide, oma työ, objektiivisemmin. Etäisyys on hinnoittelijan ystävä. Jos on jatkuvasti liian lähellä, on vaikea nähdä abstraktimmat asiat, kuten muutos tai kasvu. Silloin on vaikeaa määritellä omaa brändikerrointaan tai arvioida onnistumisiaan. Sen sijaan epävarmuudet nousevat kyllä esiin. Kun faktat ja objektiivisuus hämärtyvät, tulemme aivan liian itsetietoisiksi työstämme ja ryhdymme epäilemään sen arvoa. Me kamppailemme omien epävarmuuksiemme kanssa, sillä työmme on niin kiinteästi osa meitä. Olenkin taipuvainen ajattelemaan, että juuri epävarmuutemme aiheuttaa sen, ettemme useinkaan hahmota töittemme esteettistä arvoa tai tunnista tunnettuuttamme.  

Epävarmuudet eivät katoa

Vuosien varrella olen tietoisesti opetellut tunnistamaan epävarmuuksiani ja puhumaan niistä. Useimmiten ne liittyvät tilanteisiin, joissa pitäisi jotenkin kasvaa. Epävarmuus onkin läheistä sukua epämukavuuden tunteelle. Voisi jopa sanoa, että epämukavuusalueella voi kokea voimakasta epävarmuuden tunnetta.

Juuri se on tärkeää muistaa: epävarmuus on tunne. Tuo tunne vaikuttaa siihen, miten näemme itsemme ja kuinka tarkastelemme toimintaamme. Ehkä muistat ne kerrat, kun valitset väärän vaatteen ja se vaivaa sinua koko päivän. Tai kotona meikkisi näyttää täydellisen freesiltä, mutta ulos lähdettyäsi olet ihan varma, että sinua tuijotetaan. Tuo sama tunne on sukua sille epävarmuuden tunteelle, jonka sisäinen kriitikkomme meihin taikoo. Joskus voi olla perusteltua laskea hintojaan, mutta väitän, että useammin on kyse siitä, että koemme olomme epävarmaksi.

Kun tarkistat hintojasi, pysy faktoissa ja datassa, vältä tunteilua, sillä epävarmuus estää meitä hinnoittelemasta oikein. Muistatko ne kerrat, kun olet ihastunut työhösi, ajatellut sen olevan paras työsi ikinä, ja sitten hiljalleen antanut periksi epävarmuuden tunteelle? Muistatko ne kerrat, kun kalenteri on ollut vähän liian tyhjä ja olet saanut päähäsi sen johtuvan hinnoistasi? Epävarmuus oli silloinkin asialla. Epävarmuus estää meitä hinnoittelemasta oikein.

Eikä sille voi mitään. Epävarmuuksien kanssa on opittava elämään, sillä niitä meillä on hamaan hautaamme asti. Mutta ei ole mitään syytä antaa niiden vaikuttaa elantoomme tai elintasoomme. Hinnoittelu ei ole arvailua, eikä hintojen tarkistaminen vaadi tunnelatausta. Voisiko sanoa jopa niin, että hintojen tarkistus kannattaa tehdä hyvillä mielin? Sitä ei kannata tehdä silloin, kun kalenteri ammottaa tyhjänä. Silloin pitää markkinoida. Sitä ei kannata tehdä kritiikin tai reklamaation jälkeen. Silloin kannattaa mennä saunaan, metsään, pullaostoksille tai salille. Silloin kannattaa panostaa omaan hyvinvointiinsa. Tällaisina hetkinä on vaikeaa erottaa tunne todellisuudesta. On suurta höpöhöpöä väittää, etteikö kriittinen palaute tai kiukkuinen asiakas menisi ihon alle. Sattuuhan se, kun kritiikki osuu omaan toimintaamme tai taiteeseemme. Asiakaspalveluprosessit auttavat selviämään tällaisista tilanteista, mutta kyllähän se vaivaa, kun asiakas on tyytymätön. On siis tärkeää olla toimitusjohtajamoodissa, kun tarkistaa hintojaan. Nimittäin se, että hinnat tuntuvat meistä olevan liian kalliita tai halpoja, ei tarkoita vielä mitään. Hinnoittelussa mennään pieleen, jos kuunnellaan tunnetta. Kun tarkistat hintojasi, kysy itseltäsi: Puhuuko näissä hinnoissa faktat ja data vai näkyvätkö niissä omat epävarmuutesi?

Data ei valehtele

Tärkein ase epävarmuutta vastaan on data. Tosiasiat puhuvat aina totta, eikä mustaa voi selittää valkoiseksi. Kuten sanoin, hinta ei ole tuulesta temmattu summa, vaan se pohjautuu haluttuun korvaukseen, kuluihin, tunnettuuteen ja kysyntään - näin yksinkertaistettuna. Jos olet ollut alalla kaksi vuotta, ovat hintasi todennäköisesti erilaiset kuin alalla 15 vuotta olleen ammattilaisen. Toisaalta, jos olet kahdessa vuodessa voittanut kilpailuja, pitänyt kansainvälisiä näyttelyitä tai sinut tunnetaan niin sanotusti kaikkialla, ovat hintasi aivan eri tasoa kuin 15 vuotta hiljaiseloa viettäneen ammattilaisen. Tämän sanottuani on tärkeää muistaa sanoa myös se, että kaikki taiteilijat eivät edes tähtää tunnettuuteen. Mutta kyllä heidänkin on hintojaan tarkistettava, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Mitä kaikkea dataa kannattaa poimia voidakseen arvioida omaa hinnoitteluaan? Mielestäni helpoin tapa lähestyä asiaa on miettiä muutosta. Missä olit viime vuonna tähän aikaan ja missä olet nyt? Voit poimia nämä apukysymykset pohdintasi tueksi:

Miten yrityksesi kulurakenne on muuttunut?

Miten työhön käyttämäsi aika on muuttunut?

Miten toivomasi korvaus työstä on muuttunut?

Nämä kysymykset eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan saat tiedot joko tutkimalla kirjanpitoasi, seuraamalla työtapojasi tai tuumailemalla esimerkiksi rahojesi riittävyyttä. Kerron esimerkin omasta arjestani: Vuonna 2020 työni muuttui merkittävästi, mikä aiheutti kulujen romahtamisen. Olen siirtynyt lähes kokonaan digitaaliseen työympäristöön enkä ole tehnyt livekoulutuksia tai -mentorointeja lainkaan. Myyn kuvauksistakin pääosin digitaalisia kuvia. Usko tai älä, muutoksilla ei ole mitään tekemistä koronan vaan maallemuuton kanssa. Kun muutin pois Helsingistä, huomasin pian, etten vain voi napata työpäivistäni tuntikausia matkustamiselle. Siksi päätin vähentää valokuvausasiakkaitanikin ja brändätä bisnekseni uudestaan.

Kuvausten vähentäminen ja digiloikka ovat tarkoittaneet sitä, että kuluni ovat lähes puolittuneet. Toki kulurakenne on myös muuttunut ja olen tehnyt joitakin isompia investointeja, mutta muutos on silti merkittävä. Oman kulurakenteen muutokset on siis ehdottoman tärkeää tuntea. Ei riitä, että tuntee yksittäiset numeronsa, vaan täytyy tietää, millaisia muutoksia on tapahtunut.

Toinen apukysymys koski muutoksia ajankäytössä. Usein kokemuksen karttuessa meistä tulee nopeampia ja tehokkaampia. Jos ensimmäisinä vuosina kuvauksen editointi kesti useita tunteja, menee siihen nykyään alle tunti. Kuvien käsittely vie nykyään enemmän aikaa vain silloin, jos olen epäonnistunut kuvaushetkellä. Sekin on ihan normaalia, siis epäonnistuminen, mutta myös tämän pitää näkyä hinnoissa. Pitää olla varaa epäonnistua. Tästä konkreettinen esimerkki voisi olla vaikka tämä: Tilaan asiakkaalle hänen toivomansa albumin. Kaikki on mennyt hienosti, ja asiakas on hyväksynyt työn. Jotain kummaa kuitenkin tapahtuu matkan varrella, ja huomaan albumin saavuttua minulle, että sen sivuille on päätynyt muutama editoimaton valokuva. Virhe on tässä tapauksessa tietysti minun eikä asiakkaan tai valmistajan, joten joudun tilaamaan uuden albumin. Tuollaisen taidetuotteen hinta saattaa olla minulle noin 300 euroa. Hinnoissani pitäisi siis olla myös 300 euron kokoinen kolo virheille. Kate ei saa olla niin pieni, että epäonnistuttuani teen tappiota.

Tätä samaa logiikkaa voi käyttää silloin, kun arvioit työhön kuluvaa aikaa. On hyvä tietää, kuinka paljon aikaa asiakaspalvelu, kuten sähköpostit, vievät. Laske tämäkin aika yläkanttiin. Näin tekemällä lasket sen niiden horrorviestien mukaan, jotka tykyttävät takaraivossa aamuyön pimeinä tunteina.

Mokailulogiikka toimii toiseenkin suuntaan. Kun kokemusta karttuu, onnistuminen on yhä todennäköisempää. Siksi rutinoituneen ammattilaisen hinnat voivat olla ihan eri luokkaa kuin aloittelijan. Omia hintoja ei siis voi asettaa vertailemalla kollegan hintoihin. Markkinan hintataso tulee toki ymmärtää. Kolmas esimerkki tästä vesittää kuitenkin tuon, mitä juuri sanoin. Vertailu on huono perustelu hintojen tsekkaamiselle myös siksi, että kulurakenne voi putiikkiyrittäjällä olla aivan toinen kuin liukuhihnabisneksessä. Asiakaskokemus maksaa… jopa maltaita. Yrittäjä voi siis tulla markkinoille ja asettua kalleimpien palveluntarjoajien joukkoon, mutta totta kai hintojen pitää perustua palvelun arvolle.

Viimeinen apukysymys liittyi omaan tulotasoon. Tämänkin voit tarkistaa kirjanpidosta. Määrittele uusi palkkasi tai korvauksesi ja jyvitä tuo korotus hintoihin. Törmään aika usein siihen, että hintojen nostaminen ei näy omassa korvauksessa. Tämä on mielestäni tosi epäreilua, sillä vaikkei raha itsessään motivoisi sinua, on se kuitenkin selkeä mittari. Selvää on myös se, että työstä maksettavan korvauksen tulee kasvaa vuosien saatossa. Vaikka sitten ostaisit koko rahalla hyvää punaviiniä, maksa hyvä ihminen itsellesi enemmän kokemuksen karttuessa.

Oma korvaus, lomat, investoinnit, koulutus ja kiinteät kulut ovat yksinkertaisia selvittää. Kuinka paljon olet käyttänyt näihin rahaa viime vuonna? Kuinka paljon olet käyttänyt näihin rahaa tänä vuonna? Kuinka paljon näihin menee rahaa ensi vuonna? Voisi siis sanoa, että on kyse jonkinlaisesta budjetoinnista. Pelottavan harva kuitenkaan tekee budjettia, vaikka se auttaisi monessa käänteessä.

Myyntiluvut haltuun

Kovasta datasta puhuessa on syytä tsekata myös myyntiluvut. Pelkkä liikevaihto tai -voitto ei ole avain onneen hintoja tarkistettaessa, vaan suosittelen myös tsekkaamaan, miten keskimyynti on muuttunut. Jaa siis liikevaihtosi myyntitapahtumien määrällä tai, jos myyt keskenään hyvin erilaisia palveluita - kuten minä teen - laske jokaisen eri brändin tai palvelun keskimyynti erikseen. Kaikista kätevintä tässä on se, että nämäkin luvut sinulla on kirjanpidossa. Vain vähän myyräntyötä ja olet huomattavasti viisaampi.

Toinen tärkeä myyntiin liittyvä mittari on tarjousten hyväksymis- ja hylkäämisprosentti. Jos kaikki tekemäsi tarjoukset menevät läpi, olet todennäköisesti liian halpa. Jos taas et saa juuri koskaan tarjoustasi läpi, kannattaa miettiä, mistä on kyse. Et ole välttämättä liian kallis, vaan ehkä tarjouksen muotoilu vaatii selventämistä tai et ole määritellyt ihanneostajaasi tarpeeksi hyvin ja kohdennat markkinointisi väärälle yleisölle. Minulla oli reilu viisi vuotta sitten tilanne, että olin huomaamattani päätynyt palvelemaan niin sanotusti jonkun toisen asiakkaita. Tällöin keskimyyntini laski. Kesti aikansa, että löysin takaisin omalle reitilleni.

Kolmas mittari on se, kuinka usein myyt kalleimman palvelusi. Tämä mittari on relevantti meille, jotka käytämme jonkinlaista pakettihinnoittelua. Pakettihinnoittelun voi tehdä usealla eri tavalla, mutta käytännössä kyse on siitä, että palvelu paketoidaan näin kuvainnollisesti houkuttelevaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi tanssijalla se voisi tarkoittaa sitä, että esiintyminen Lapuan kunnantalolla pitää sisällään koreografian suunnittelun ja treenauksen, matkat kohteeseen ja itse esityksen. Valokuvaajalla sama juttu voisi olla kuvaus ja sen suunnittelu, kuvien viimeistely ja toimitus asiakkaalle. Esityksen tai kuvauksen kesto, esityksen monipuolisuus tai kuvien määrä voivat vaihdella paketista toiseen. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että hintoja on syytä nostaa, kun kallein paketti menee kaupaksi. Jos menet sivuilleni andherfamily.com ja katsot kuvauspalveluideni paketointia, huomaat selkeästi, mistä puhun. Olen myynyt tämän kalleimman paketin kerran, mutta tunnustan, etten ole hintaa sen jälkeen nostanut. Käytännössä myyn aina keskimmäistä pakettia, jonka tuottaminen on minulle mukavinta ja vaivattominta, eikä asiakkaan kuitenkaan tarvitse kokea joutuvansa luopumaan mistään. 

Onhan se vähän tylsää seurata myyntilukuja, mutta jos ja kun sen tekee jokseenkin säännöllisesti, siitäkin tulee rutiini. Itse asiassa se on myös aika mielenkiintoista ja erittäin palkitsevaa, jos huomaakin keskimyyntinsä kasvaneen vaikkapa satasella tai edes muutamalla kympillä.

Se toisenlainen data

Siinä, missä kirjanpito ja niin sanotut kovat luvut auttavat hahmottamaan, onko hinnoissa tarkistusvaraa, auttaa hieman toisenlainen data arvioimaan, millainen muutos on tapahtunut tunnettuudessa. Itse pidän tästä datasta enemmän, mutta kumpiakin tarvitaan. Kaikki luvut, jotka yrityksestäsi saat irti, voivat olla hyödyksi. Kerää dataa esimerkiksi näistä asioista:

Kuinka paljon someseuraajiesi määrä on kasvanut vuodessa? Miten sitoutuminen julkaisuihisi on muuttunut?

Kuinka paljon kyselyjen ja/tai tilausten määrä on muuttunut vuoden aikana?

Kuinka paljon nettisivukävijöitä sinulla oli vuoden 2018 lokakuusta vuoden 2019 lokakuuhun? Ota vertailukohdaksi kävijät lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020.

Jos sinulla on enemmän seuraajia, kyselyitä, tilauksia ja nettisivukäyntejä kuin vuosi sitten, voit olla varma, että yhä useampi ihminen tuntee yrityksesi. Tämä vaikuttaa siihen kuuluisaan brändiarvoosi.

Voit mitata myös laadullista dataa, vaikka se onkin vähän vaikeampaa. Mieti vaikka näitä asioita:

Kuinka monta kertaa olet vuoden aikana kuullut sen, että asiakas valitsi sinut, koska hän haluaa ostaa juuri sinun työtäsi eikä vain halvinta tai helpoimmin saatavilla olevaa?

Millaisia viestejä saat somessa? Ovatko ne lyhyitä moikkausviestejä vai avaavatko ihmiset sydäntään sinulle ja kertovat, mitä työsi heille merkitsee?

Tässäkin on tärkeää huomata muutos. Jos koet jonkun asian loksahtaneen paikoilleen, se todennäköisesti on tehnyt niin.

Brändikerroin vaikuttaa hintaan

Brändikerroin on oikeasti hankala juttu. Ajattelen, että sen arvioinnissa harva kuitenkaan liioittelee, mutta aika moni on turhan vaatimaton. Brändikerroin ei myöskään tarkoita hintojen tuplausta tai triplausta. Mutta se tarkoittaa kyllä sitä, että kun teet jotain yrityksesi ja oman kehityksesi eteen, sen tulee näkyä hinnoissa. Brändikerroin on siis myös kaikkea sitä vuosien saatossa opittua. Onko sinusta tehty lehtijuttua? Hienoa, se nostaa brändikerrointa. Oletko myynyt työtäsi ulkomaille? Korkeampi brändikerroin. Oletko kouluttautunut ja oppinut uusia taitoja? Oletko päivittänyt työvälineesi sellaisiksi, että lopputulos on aidosti parempi? Oletko julkaissut uudet nettisivut? Onko yrityksesi visuaalinen ilme siirtynyt nykyaikaan? Onko kysyntä ylittänyt tarjonnan?

Kaikki nämä asiat vaikuttavat hintoihisi, kuluihisi ja brändikertoimeesi, eikä viimeksi mainittua ole silti helppoa arvioida. Vinkiksi annan sen, että hintojen tarkastelu kovien lukujen, laadullisen palautteen ja näiden edellä mainittujen kysymysten ja muiden niiden kaltaisten valossa auttaa asiaan. Yksinkertaisimmat tarkasteltavat ovat varmasti tunnettuus ja kysyntä. Nämä kaksi kulkevat myös kiltisti käsi kädessä. Tunnettuus nousee satavarmasti kysynnän ylittäessä tarjonnan.

Kun mietit, olisiko aika nostaa hintoja, mieti, mitä olet tehnyt yrityksesi eteen viimeisen vuoden aikana. Se sydänveri saa näkyä hinnoissa. Jos asiakkaat ylistävät palveluasi ja kertovat, kuinka olet ylittänyt heidän odotuksensa jälleen, lienee aiheellista nostaa hintoja. Uudet hinnat pohjautuvat aina johonkin, mutta brändiarvo on yksi niistä harvoista asioista, jotka nousevat kuin itsestään hyvän työn myötä. Hyvästä työstä seuraa tyytyväisiä asiakkaita ja tyytyväisistä asiakkaista tietenkin yhä isompi jalansija markkinoilla. Ja tästä ei edes tarvitse tuntea epävarmuutta. Eivät asiakkaat tällaisista asioista valehtelisi!

Aivan, kuten hinnoissa pitää olla mokailuvaraa, niissä pitää näkyä myös yrityksen kehitys. Ihmiset huomaavat monenlaiset ristiriitaisuudet, siis myös sen, jos jokin palvelu on liian halpa suhteessa sen paketointiin. Juuri tällä tavalla on käynyt halpavaateketjujen kanssa: Me tiedämme, että jokin palanen ei loksahda kohdilleen, jos pellavapaita maksaa vain kympin tai kaksi. Kuten vaatevalmistuksessa, myös taidealan yrittäjyydessä halpaan hintaan saattaa liittyä inhimillistä kärsimystä. Siinä, missä ompelija kärsii huonoista työoloista, saattaa taidealan yrittäjä uupua liian halpojen hintojen alle. Ei ole mitään syytä laskuttaa liian vähän, jos yrityksestä on enempäänkin.

Lopuksi

Tämän jakson tärkein pointti tulee tässä: opettele tarkastamaan hintasi säännöllisesti, sillä se vie bisnestäsi eteenpäin. Lisäksi ansaitset enemmän. Enkä tarkoita nyt vain euroja, vaan sinä olet enemmän arvoinen. Me taidealan yrittäjät olemme - ja tämä on karkea yleistys toki - äärimmäisen hyviä alihinnoittelemaan työmme tai tulemaan vastaan asiakkaan toiveissa. Asiakaspalvelu ja asiakaskokemus ovat tärkeitä asioita, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö omien hintojen takana kannattaisi pysyä. Meillä olisi myös - ja tämäkin on yleistys - kasvunvaraa itsearvostuksessa. Ihan turhaan vähättelemme omaa työtämme vain siksi, että meiltä puuttuu jokin ihailemiemme taiteilijoiden käyttämä työväline tai vaikkapa tutkintotodistus. Liian harvoin näemme sitä, kuinka ihmiset kuolaavat töidemme perään, ammentavat niistä iloa omaan arkeensa ja palaavat töittemme äärelle kerta toisensa jälkeen. Tottahan se on, että on vaikeaa tarkastella itseään ja työtään ulkopuolisen silmin, mutta juuri siksi pienikin etäisyys on tärkeää. Joskus juuri näinkin arkiselta kuulostava asia kuin hintojen tarkastaminen voi opettaa meille etäisyydestä. Ainakin minulle se on asia, joka on myös havahduttanut kulukuriin, ja sehän on aina tervetullutta.

Jakson runko

01:58 Johdanto jaksoon
03:05 Milloin olet tarkistanut hintasi viimeksi?
05:03 Koronan opetus: laskutusta kannattaa muuttaa etupainotteisemmaksi
08:07 Epävarmuudet eivät katoa: hintoja tarkistaessasi pysy faktoissa ja datassa
12:04 Mitä data kertoo bisneksestäsi? Onko kulurakenteesi muuttunut?
15:57 Miten ajankäyttösi on muuttunut? Muista myös mokailulisä!
18:31 Putiikki vai liukuhihna? Mistä palvelusi arvo koostuu?
19:35 Jyvitä hintoihin toivomasi korvaus työstäsi ja muista myös budjetointi
21:37 Myyntiluvut haltuun (keskimyynti, tarjousten hyväksymis-/hylkäysprosentti, kalleimman palvelun myyntitiheys)
26:24 Millainen muutos on tapahtunut tunnettuudessasi?
29:51 Brändikerroin ja yrityksen kehittyminen vaikuttavat hintaan
35:12 Olet enemmän arvoinen: Opettele tarkastamaan hintasi säännöllisesti!

Jaksossa mainittiin

Jakso #033 (Kärsimään tänne on tultu eli koko jakso hinnoittelusta Anja Kadziolkan kanssa)
Jakso #052 (Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta eli kuinka olla sahaamatta kollegan oksaa?)
Jakso #059 (Ahdistaako hinnoittelu? Kuuntele tämä)
Jakso #105 (Asiakkaan ei tarvitse tietää kulurakennettasi)
LUOVIAmini #003 (Voiko halpa olla hyvä?)
Andherfamily: palvelujen paketointi