#100 Uni paras lääke on - Lääkäri Jenni Hyysalo rohkaisee nukkumaan
Jenni Hyysalo Kuva: Nani Annette
Jaksossa 100 vierailee lääkäri, lääketieteen tohtori Jenni Hyysalo, jonka kanssa Nani keskustelee levosta ja unesta. Jenni kertoo kiinnostuneensa unilääketieteestä auttaakseen itseään mutta myös siksi, että hän vannoo kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin nimeen. Millainen olo sinulla oli, kun tänään heräsit? Entä miten jaksoit päivän mittaan töissä ja kotona? Kaaduitko rättiväsyneenä sänkyyn vai kestikö nukahtaminen pitkään? Jaksossa mietitään hyvän unen aakkosia mutta käsitellään myös koronapandemian vaikutuksia omaan jaksamiseen. Jennin konkreettiset vinkit auttavat hahmottamaan omaa hyvinvointia ja levon laatua.
Koronapäivystäjä
“Kun korona alkoi rantautumaan Suomeen, oloni oli jännittynyt. Mutta jännitys laantui, kun huomasin, kuinka hyvin Suomi oli valmistautunut tilanteeseen”, Jenni aloittaa. Koronaähkyltä Jennikään ei ole välttynyt, vaan toisinaan saattaa mennä päiviä, että Jenni tarkastaa senhetkisen pandemiatilanteen. Hänen mukaansa tilanne ei kuitenkaan poikkea yksilötasolla normaalista virusinfektiosta. Koronaakin vastaan voi taistella huolehtimalla itsestään kokonaisvaltaisesti: liiku sopivasti, syö ravitsevasti ja lepää ja rentoudu riittävästi.
Sekä Jenni että Nani toteavat olleensa väsyneitä koronapandemian aikaan. “Minulla ei ole faktaa, miksi näin on, mutta väsymys voi johtua esimerkiksi kroonisesta univajeesta”, Jenni miettii. Hän muistuttaa, kuinka ihmiset suosivat arjessaan edelleen kiireistä elämäntyyliä ja levolle jää liian vähän aikaa. Kun työn rakenne muuttuu ja työt siirtyvät kotiin, työstressin vuoksi liian vähälle jäänyt unentarve saattaa muistuttaa itsestään.
Toiseksi syyksi Jenni mainitsee ihmisten perusturvan järkkymisen koronapandemian aikana: “Olemme tottuneet siihen, että yhteiskunnan rakenteet kannattelevat meitä. Nyt siihen on tullut rakoja. Hermostolle perusturvan puute on raskasta.” Jennin mielestä on tärkeää tehdä korjaavia liikkeitä huoltaakseen kehoaan ja mieltään pitkin päivää. “En voi painottaa mitään niin paljon kuin olla lempeä itseään kohtaan näinä aikoina”, hän lohduttaa.
Omat unihaasteet saivat kiinnostumaan levosta
Jenni kiinnostui unesta painittuaan unihaasteiden kanssa. “Mieleni ja kehoni ylivirittyvät helposti eikä minun ole aina helppoa saada itseäni lepäämään tarpeeksi”, Jenni kertoo. Toinen syy, joka sai hänet kiinnostumaan unesta, on hänen kiinnostuksensa elintapalääketieteeseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. “Nukumme kolmasosan elämästämme. Uni on niin iso osa meidän terveyttämme. Jokainen tietää, miltä tuntuu rämpiä päivä läpi huonosti nukutun yön jälkeen.”
Ongelman tunnistaminen auttaa auttamaan
Työssään unen ammattilaisena Jenni haluaa tutustua asiakkaisiinsa mahdollisimman hyvin. “Ihmisen tilanteesta riippumatta haluan selvittää, miltä elämäntilanne ja arki näyttävät ja millaisia elämäntavat ovat”, hän sanoo. Jenni muistuttaa, ettei aina kuitenkaan ole kyse unihäiriöstä tai -ongelmasta. “Autan jokaista ihmistä aina yksilöllisesti, mutta teen aina perustavanlaatuisen haastattelun.”
Jenni kertoo, että konkreettinen mittari oman unen arviointiin on miettiä, onko olo levännyt ja virkeä yön jälkeen. Myös se, kuinka hyvin jaksaa päivän aikana, kertoo paljon unesta. “Kroonisissa univaikeuksissa päivät tuntuvat selviytymistaistelulta”, Jenni toteaa.
Kesä haastaa nukkujaa
Päivien pidennyttyä moni löytää itsestään pienen puuhailijan. Jenni myöntää, että kesäaika on haastavaa aikaa nukkujalle. “Valo on kuitenkin vain yksi signaali nukkumaanmenosta”, Jenni sanoo. “Nukkumaanmenorutiinit ovat tärkeitä. Esimerkiksi pari tuntia ennen nukkumaanmenoa lopetan sellaisten asioiden tekemisen, jotka aktivoivat mieltä. Himmennän kirkkaita valoja ja käyn kevyellä kävelyllä.”
Jennille myös kehoterapiamuodot, kuten mindfullness ja meditaatio, ovat tuttuja: “Tykkään käyttää näitä apuna erityisesti silloin, kun elämässä on stressaavampi ajanjakso.”
Vinkit lepoon lapsiperheille
“Mitä enemmän taistelee tilannetta vastaan, sitä ylivirittyneempi keho on”, Jenni aloittaa. “Kun elämässä on kroonista unettomuutta, on tärkeää muistuttaa itselleen, että kyseessä on vain vaihe.” Kokonaisuuden hahmottaminen auttaa arjessa. Jennin mukaan on hyvä muistaa, etteivät kaikki ajanjaksot ole suotuisia uusille opinnoille tai itsensä kehittämiselle. “Yövalvomisia kannattaa myös jakaa. Kokonaiset yöt ovat tärkeitä”, Jenni muistuttaa. Hän rohkaisee myös treenaamaan mieltä vaikka vain katselemalla hetken aikaa jotain kaunista: “Aina, kun otetaan pieniä hetkiä rentoutumiselle, keho palautuu tehokkaammin.”
Oman ajan suojeleminen
“Miksi en kohtele itseäni yhtä tärkeänä asiana kuin töitäni”, Jenni miettii ajanhallinnasta puhuttaessa. Tietoinen työskentely oman ajan suojelemiseksi onkin Jennin mielestä tärkeää. On tiedostettava syyt siihen, miksi haluaa ottaa aikaa itselleen ja hyvinvoinnilleen. Ilman tiedostamista on vaikea sitoutua työskentelemään oman hyvinvointinsa eteen. Jenni näkee asian myös kasvatuksellisesti tärkeäksi: “Tämä on se malli, jonka annamme eteenpäin lapsillemme. Jos annamme lapselle kuvan, jossa työnteko on omaa hyvinvointia tärkeämpää, lapsesta kasvaa aikuinen, joka polttaa itsensä loppuun työelämässä.”
Itsen valitseminen nousee siis hyvinvoinnin keskiöön. “Joskus on pakko laittaa lapsi itsensä edellä, mutta aikuisista ja työelämästä puhuttaessa itsen siirtäminen taka-alalle kannattaa huomioida”, Jenni toteaa. Hänen mielestään itsekeskeisyys voi olla ihmiselle pahaksi, mutta itsekkyys ei. “Jokainen saa valita itsensä. Itsensä valitseminen voi tarkoittaa myös sitä, että valitsee myös toisen.”
Motivaatio on rutiinin rakennusaine
Jennin mielestä uusien rutiinien rakentamisessa keskiössä on motivaatio. “Vastaanotolla käymme asiakkaan kanssa läpi tämän toiveita elämälleen”, Jenni kertoo. “Jos asiakas haluaa esimerkiksi tuntea olonsa virkeäksi, on motivoivaa miettiä muutoksia unirytmiin.” Askel kerrallaan tapahtuvat muutokset ovat Jennin mielestä avain pysyvään muutokseen, josta muodostuu elämäntapa. “Pientä suunnitelmallista muutosta oikeista lähtökohdista.”
Sesonkiluonteinen työ kuormittaa epätasaisesti
“Jojottelu on raskasta keholle”, Jenni sanoo. Sesonkiluonteista työtä tekevät taidealan ammattilaiset saattavat kuluttaa kehoaan tarpeettomasti painamalla täysillä työputken ajan. “On hyvä pyrkiä mahdollisimman tasaiseen. Mutta jos tietää, että seuraavat kaksi kuukautta tulevat olemaan raskaat, on hyvä miettiä, kuinka voi lisätä palauttavia tekijöitä arkeen.”
“Uni ei ole se, mistä kannattaa tinkiä”, Jenni toteaa lopuksi. “Ja vaikka unen kanssa olisi ollut pidempään ongelmia, tukea on tarjolla.”
Jakson runko
01:30 Johdanto 100. jaksoon
03:54 Kuka on Jenni Hyysalo ja mitä hän tekee?
07:59 Millaisia Jennin päivät ovat ja miten hän on päätynyt elintapalääketieteen pariin?
11:23 Mitä Jenni ajattelee koronapandemiasta?
17:35 Mikä sai Jennin kiinnostumaan unesta?
19:30 Miksi nyt poikkeusoloissa väsyttää normaalia enemmän ja miten ylipäätään selviytyä poikkeusolojen keskellä?
27:27 Jennin vastaanotolla: Miten arvioidaan väsyneen unen laatua ja tilannetta?
29:21 Miten itse arvioida, onko mahdollisesti uniongelma?
30:30 Millaista on hyvä uni?
32:07 Jennin vinkkejä unirytmin säilyttämiseen valon lisääntyessä ja iltojen pidentyessä
37:59 Mitä jos kuitenkin nukkumaanmeno myöhästyy illan liikuntaharrastuksen takia?
39:25 Vinkkejä pienten lasten vanhemmille oman unen ja levon parantamiseen
44:15 Arvosta omaa aikaa ja omaa hyvinvointia
48:38 Kiltin tytön syndrooma ja sen vaikutus hyvinvointiin
51:01 Rakenna hyviä rutiineja arjen avuksi
56:06 Voiko hyvä uni olla erilaista eri ihmisillä?
59:55 Unesta ei kannata tinkiä mutta tarvittaessa myös apua tarjolla
1:01:00 Mitä kirjaa Jenni lukee parhaillaan?
1:03:58 Mistä Jennin löytää netistä?
Tutustu Jenniin
Jaksossa mainittiin
Luovia-verkkokauppa
Elizabeth Gilbert: Eat, Pray, Love (kirja)
Tommy Hellsten: Enää en pelkää - Kirja rakkaudesta (kirja)
Helsingin Uniklinikka VitalMed