Turvallisempi tila yritystoiminnan lähtökohtana

Voit myös kuunnella Sonja Siikasen kirjoituksen tästä:

Valokuvaaja Sonja Siikanen kirjoittaa asiantuntijuutensa ja kokemustensa pohjalta turvallisemman tilan periaatteista. Kuva: Tinksu Wessman

Turvallisemman tilan periaatteet ovat työkalu, jonka tarkoitus on tarjota paikallaolijoille tunne fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei tilassa saisi olla esimerkiksi eri mieltä toisen kanssa, tai että jokaista sanaansa täytyisi varoa.

Mitä turvallisempi tila sitten tarkoittaa erityisesti yrittäjän näkökulmasta? Tässä tekstissä käyn läpi asioita, joita olen itse ottanut huomioon työssäni valokuvaajana.

Turvallisempi tila asiakaspalvelutilanteessa ei synny vain säännöistä, vaan kyse on aina myös kuuntelusta, oppimisesta ja kunnioittavasta kohtaamisesta. Keskiössä on halu ottaa toisen yksilölliset tarpeet huomioon, kaikkiin meihin vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita unohtamatta.

Omien asenteiden tunnistaminen

Hyvin normatiivisen ja läpeensä rasistisen sekä läski-, queer- ja vammaisvihamielisen yhteiskunnan kasvatteina ihan jokaisella meistä on ennakkoasenteita ja haitallisia ajatus- ja toimintamalleja. Näitä voi onneksi muokata kuuntelemalla, lukemalla ja opettelemalla.

Minulle itselleni suurin “red flag” palveluntarjoajassa on se, että hän kokee olevansa automaattisesti turvallinen ihminen, koska on “hyvä tyyppi”. Tällainen asenne tarkoittaa usein vain sitä, ettei ole koskaan pysähtynyt tarkastelemaan omia ennakkoluulojaan tai kyseenalaistanut omien ajatustensa ja toimintansa vaikutusta kanssaihmisiin.

sonja siikanen

Kuva: Sonja Siikanen

Asenteet voivat olla räikeitä, kuten “romanit varastelevat ja eivät halua tehdä töitä” (rasismi) tai huomaamattomammaksi osaksi yhteiskuntaa normalisoituneita, kuten “jos nyt otan pullaa, niin täytyy urheilla myöhemmin” (läskifobia ja laihdutuskulttuuri). Omalla alallani niitä ilmentävät mm. “imartelevat asennot ja kuvakulmat” (lue: kulmat ja asennot, joissa kuvattava näyttää mahdollisimman hoikalta ja kauneusihanteisiin sopivalta) sekä binääriset, eli naisen ja miehen sukupuolirooleihin nojaavat tavat ohjata malleja.

Mallinohjaus on tärkeä osa valokuvaajan ammattitaitoa, mutta sitä on mahdollista tehdä myös normistoa kyseenalaistaen. Kumppanini Tinksu Wessman ohjaa boudoir-kuvauksissamme asiakkaita lempeästi kohti omaa luonnollista liikettään. Mukaan tulee asentoja ja kulmia, joista olisin itsekin vielä viisi vuotta sitten käyttänyt termiä “imarteleva”, mutta myös kaikkea muuta. Realistinen ja kaunis kuva kokonaisesta ihmisestä.

Asenteet ovat niin erottamaton osa meitä, että jo pelkkä niiden tunnistaminen voi vaatia työtä. Annan toisen hyvin yleisen esimerkin omalta alaltani: valokuvaaja kuvaa kaikenlaisia ihmisiä, mutta portfolioon ja someen päätyvät vain kauneusihanteisiin sopivat ja hoikat asiakkaat. Kuvaaja ei ajattele asiaa sen enempää, vaan luulee valitsevansa näytille yksinkertaisesti parhaita kuviaan. Hän ei tunnista, miten paljon kuvan “hyvyyteen” itse asiassa vaikuttaa mallin ulkonäkö. Täysin samat taiteelliset ratkaisut kauneusnormeista poikkeavan mallin kanssa eivät miellyttäisi silmää, joka on harjaantunut näkemään kauneutta nimenomaan laihuudessa ja tietynlaisissa piirteissä.

Olen itse työstänyt kauneuskäsitystäni hyvin yksinkertaisella tavalla: kuratoin Instagramini näyttämään minulle ihmisyyttä mahdollisimman laajalla skaalalla. Vuosia sitten etsin tietoisesti seurattavaksi esimerkiksi lihavia, vammaisia, BIPOCeja ja queereja – ihmisiä, jotka näyttivät mahdollisimman erilaiselta. Ihmisiä, joita algoritmi ei suosi. Valikoin erityisesti sellaisia sisällöntuottajia, jotka tekevät somessa aktivismia ja jakavat tietoa minulle ennestään tuntemattomista marginalisoiduista ihmisryhmistä. Samalla tiputin pois kaikki sellaiset tilit, jotka vahvistivat minussa esimerkiksi läskifobisia ajatuksia laihdutuspuheella ja ennen-jälkeen -kuvilla. Uskon tämän olleen yksi suurimmista yksittäisistä teoista matkalla kohti sitä, miten koen maailman ja kauneuden tänään.

Turvallisuus on tekoja, mutta se ei tule koskaan valmiiksi

Kukaan ei ole sataprosenttisen turvallinen kaikille kohtaamilleen ihmisille. Ihmisten tarpeet muuttuvat ja ovat joskus myös keskenään ristiriidassa. Opettelu on ikuista, yhteiskunta ja kieli kehittyvät koko ajan ja muuttuvien termien ja sääntöjen viidakko voi tuntua mahdottomalta sisäistää. Lohdutukseksi: kaikkea ei voi, tai tarvitsekaan osata. Mokia tapahtuu väistämättä, mutta tärkeää on se, miten niihin reagoi.

Jos sinulle huomautetaan käyttämästäsi termistä tai tekemästäsi virheestä, älä säikähdä. Huomautus tapahtuu todennäköisesti siksi, että tunnut turvalliselta ihmiseltä – ihan kaikille en ainakaan itse edes jaksa huomauttaa. Kuuntele, googlaa tarvittaessa lisätietoja, kiitä ja muuta toimintaasi. Jos loukkasit, pyydä anteeksi, mutta älä jää jankkaamaan. Tilanne ei saa päättyä siihen, että loukkaamasi ihminen joutuu lohduttamaan sinua, koska itse mokasta tai call outista tuli paha mieli.

turvallisen tilan periaatteet

Yksilöllisen huomioinnin lisäksi mainitsin aiemmin rakenteet. Marginalisoidut ihmiset kärsivät usein vähemmistöstressistä, joka on seurausta mm. ympäristöstä jatkuvasti tulevista mikroaggressioista. Mikroaggressioista yleisimmät toistuvat hyvin suuressa osassa sosiaalisia tilanteita, joten niitä on aivan mahdollista opetella ulkoa ja oppia välttämään jo ennen kuin ymmärtää laajemmin, miksi niitä tulisi välttää.

Fyysinen turvallisuus – voiko esteellinen tila olla turvallisempi tila?

Turvallisemmat tilat ovat usein myös syrjinnästä vapaita alueita. Entä sitten, jos yrittäjän fyysinen tila on esteellinen? Esteellinen tila on valitettavasti automaattisesti turvaton ihmisille, jotka tarvitsevat esteettömyyttä esimerkiksi liikkuakseen itsenäisesti. On kuitenkin aste-eroja siinä, miten tilanteen voi hoitaa!

Meillä oli aiemmin hyvin esteellinen tila, johon ei päässyt edes sisään kulkematta kuutta porrasaskelmaa. Remontti ison kerrostalon sisäänkäynnillä ei ollut realistinen ratkaisu, kuten ei muuttokaan. Ratkaisimme asian niin, että listasimme mahdollisimman selkeästi tilassamme olevat fyysiset esteet ja tarjouduimme vuokraamaan omalla kustannuksellamme esteettömät tilat kuvauksille siinä tapauksessa, että tilamme ei täytä asiakkaan tarpeita. Sama tarjous on voimassa nykyäänkin, vaikka tilanne onkin nykyisellä studiolla hieman vanhaa kerrostaloa parempi, ja osin ratkaistavissa siirrettävillä rampeilla. Esimerkiksi kauneusalan yrittäjälle vastaava ratkaisu voisi olla mahdollisuus kotikäynteihin esteelliselle hoitolalle tulemisen sijaan. Mikään ratkaisu ei ole täydellinen, mutta näyttää sen, että välität.

Tärkeintä on selkeä viestintä: esteettömyystietojen tulee olla helposti löydettävissä, mieluusti kuvien ja tarkkojen mittojen kanssa. Kulkureittien ja WC-tilojen esteettömyyden lisäksi tulisi varmistaa mm. huonekalujen kantokyky ja se, että tilassa ylipäätään on istuimia, joihin myös lihavat mahtuvat istumaan. Tinksu on lisäksi tehnyt meille kattavat autismiystävälliset ohjeet täydentämään fyysistä esteettömyyttä koskevia ohjeita. Mahdollisuuden kotikäynteihin ja muihin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin voi ilmaista näppärästi esteettömyystietojen ohessa.

Kuva: Sonja Siikanen

Turvallisemman tilan periaatteet käytännössä

Turvallisemman tilan periaatteista erilaisia esimerkkejä löydät helposti googlaamalla. Yleinen sääntö on se, että mahdottomien kieltojen sijaan ohjeiden tulisi olla muodossa, joka auttaa lukijaa toimimaan oikein. Periaatteisiin on hyvä lisätä kohta armollisuudesta: virheitä tulee, mutta jokaisen kohdalla uskotaan, että halu toimia kunnioittavasti on vilpitön. Virheistä oppii.

Periaatteet on hyvä olla kirjallisena helposti kaikkien saatavilla, mutta esimerkiksi massatapahtumissa se ei välttämättä riitä. Periaatteista on hyvä muistuttaa useaan kertaan: etukäteismarkkinoinnissa, tapahtuman ovella, osana ohjelmaa. Näin jokainen varmasti tietää, mihin on sitoutunut.

Entä sitten kun periaatteita rikotaan? Inhimilliset virheet voidaan tarpeen mukaan käydä yhdessä läpi ja oppia yhdessä. Myös systemaattiselle periaatteiden rikkomiselle täytyy kuitenkin luoda toimintamalli jo säännöistä sovittaessa: kenen tehtävä on käydä vaikeat keskustelut ja tarvittaessa poistaa ihminen paikalta? Entä sitten, jos periaatteita rikkoo joku oman toiminnan ydinhenkilöistä?

turvallisempi tila luovia media

Selkeä arvoviestintä auttaa asiakasta löytämään sinut

Asiakas ei voi tietää turvallisuudestasi automaattisesti – älä siis pelkää kertoa siitä! Vaikka itse asiakastilanne menisi lopulta tosi hyvin, asiakas voi jännittää turhaan tai jättää kokonaan tulematta, jos hän ei tiedä arvoistasi etukäteen. Itselleni mitä tahansa palveluntarjoajaa etsiessä täydellinen “green flag” on suora puhe ja mahdollisuuksien mukaan myös kantaaottava sisältö, eli selkeä arvoviestintä.

Kaikki on poliittista, ja politiikasta voi sanoutua irti vain sellainen ihminen, joka ei usko oman turvallisuutensa olevan lakien varassa, eikä välitä niistä joiden ovat. Arvoista viestiminen on itselleni valtavan iso osa turvallisuutta, varsinkin tässä tilanteessa, jossa äärioikeistolainen politiikka trendaa ja vähemmistöt ovat todellisessa vaarassa.

Älä siis pelkää seistä niiden ihmisten puolella, joiden puolella haluat seistä. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä nostamalla tulet varmasti menettämään potentiaalisia asiakkaita, mutta onko homo- tai transfobisen asiakkaan menetys lopulta menetys ollenkaan?

sonja siikanen valokuvaus

Kuva: Sonja Siikanen

Edellinen
Edellinen

Näin otat kuukauden somekuvat päivässä

Seuraava
Seuraava

Kuuluvatko tunteet työelämään?